Työturvallisuus ja työkyky

Ennen kuin aloin kirjoittamaan, otin hieman selvää mitä työsuojelun historiaan Suomessa liittyy. Suomessa työsuojelun historia juontaa juurensa vuoteen 1889, jolloin keisari antoi määräyksen ”teollisuusammateissa olevain työntekijän suojelemisesta”. Silloin Suomeen perustettiin kaksi ensimmäistä ammattientarkastajan tointa. Alkuvaiheessa työntekijät yllättäen vastustivat näitä parannuksia epäkohtiin mitä heidän työssään oli. Ensimmäinen työturvallisuuslaki säädettiin vuonna 1930 ja uusin versio työturvallisuuslaista on vuodelta 2002. Tämän jälkeen siihen on tullut useita uudistuksia.

Vielä lähimenneisyydessä työturvallisuus tarkoitti sitä, että yrityksen työntekijöille tarjottiin mahdollisuus käyttää henkilökohtaisia suojavälineitä mutta niiden käyttöä ei millään tavalla valvottu. Kerrottiin työpaikan palavereissa ja ilmoitustauluilla, kuinka työturvallisuus on tärkeää meidän yrityksessämme. Safety first. Tai kuinka työsuojelulle ei tehty, mitään. Ajateltiin että eihän meidän työpaikallamme voi mitään sattua, kun meillä on asiat niin hyvin. Mutta kyllä niitä onnettomuuksia sattui.

Suomessa tapahtuu työtapaturmia vuositasolla edelleen todella paljon. Vuonna 2018 sattui 126 188 työtapaturmaa ja kuolemaan johtaneita tapaturmia oli 14. 90- luvulla tapaturmat vähenivät puoleen verrattuna 70- ja 80-lukuun. 2000-luvulla suotuisa kehitys ei ole jatkunut vaan työtapaturmat ovat tasaantuneet samalle tasolle. Ammattitauteja havaitaan vuosittain noin 5000 kappaletta (2018)

Paljon on tultu eteenpäin työturvallisuuden parantumisessa mutta paljon vielä tehtävää. Vastuullisissa yrityksissä työturvallisuutta kehitetään jatkuvasti sekä turvallisuus otetaan huomioon prosessien eri vaiheissa. Työpaikan turvallisuus pitää olla muutakin kuin että lain määräämät velvoitteet ovat toteutettuna. Sen tulee olla ensisijainen tavoite koko johdolle ja yritykselle.  Tässä muutamia lähestymiskulmia työturvallisuuden kehittämiseksi:

Johdon sitoutuminen työturvallisuuden ja työsuojelun kehittämiseen:

Kun yrityksen johto on sitoutunut luomaan työpaikasta turvallisemman, työntekijöiden motivaatio ja halu noudattaa sovittuja menettelyjä, käytäntöjä ja työsuojelupolitiikkaa paranee. Johdon tulee näyttää esimerkillään, että turvallisuus on tärkein prioriteetti.

Välitön ja avoin kommunikaatio koko organisaation sisällä:

Luomalla avoin dialogi kommunikaatiolle, työntekijät ovat todennäköisemmin motivoituneita kertomaan omista huolistaan, havainnoistaan sekä ideoistaan turvallisuuden parantamiseksi. Kun työntekijät tuntevat, että heidän ääntään kuullaan, ovat he melko todennäköisesti mukana turvallisuuden kehittämisessä. Johdon ja työntekijöiden välisen keskustelualustan luominen on tärkeää. Ottamalla työntekijät mukaan, luodaan organisaatioon vahvempi turvallisuuskulttuuri sekä sitoutetaan työntekijät turvallisuuden parantamiseen.

Ennakoivat turvallisuustoimenpiteet ja mittarit:

70-luvulla ajateltiin, että työtapaturmia voidaan ehkäistä tarjoamalla työntekijöille henkilökohtaisia suojavälineitä. Mutta on mahdollista tehdä jotain ennen kuin näille suojavälineille tulee käyttöä? Ennakoivilla toimenpiteillä ja mittareille voidaan vähentää työtapaturmia. Hyvään työturvallisuuskulttuuriin ja toimintaan kuuluu mm. työn vaarojen tunnistaminen, tapahtumista raportoiminen, riskien arviointi ja turvallisuuteen liittyvät koulutukset ja sisäiset turvallisuusauditoinnit.